Kokemus Sannan ruokakassista

Sannan ruokakassin sisältö

Tilasimme Sannan gluteenittoman perheruokakassin viikolle 41. Kassi oli 4 henkilölle ja siinä oli kolmen päivän päivällistarvikkeet. Kassi tilataan kestotilauksena, mutta tilauksen voi päättää tai keskeyttää halutessaan. Tuotteiden toimituspäivä on maanantai ilta.

Tilauksesta tuli tilausvahvistus sähköpostiin sekä muistutus toimituksesta vielä tekstiviestitse. Sähköpostissa oli myös tieto ruokalistasta sekä aineksista, joita kotoa pitää löytyä. Näitä olivat mm. perusmausteet, kananmuna ja riisi jotka kaapista löytyivätkin. Kaapistamme ei sen sijan ollut jauhettua inkivääriä, korianteria ja Sampa oelek-kastiketta, joten nämä hankimme ennen kassin toimitusta.

Viikon ruokalistalla olivat:

Pad thai cashewpähkinöillä ja limekastikkeella

Sitruunaista uunikirjolohta tillijogurttikastikkeella

Ninjapihvit perunamiekoilla, kaalilla ja puolukoilla

Ruokakassi toimitettiin ajallaan, mutta valitettavasti meidän kassista puuttui kaali. Laitoin tästä palautetta asiakaspalveluun sähköpostitse ja he hyvittivät tämän laskussa.

Kaikissa tuotteissa oli parasta ennen päivämäärä sen verran kaukana, että pystyin itse valitsemaan minkä ruuan valmistan minäkin päivänä. Lihoista karitsan jauheliha ja kananpojan fileet olivat suojakaasupakkauksessa ja lohi oli pakaste.

Kassin mukana tulee reseptivihko, joka on hyvin selkeälukuinen. Reseptin vieressä on viitteellinen aika ruuan valmistukselle. Itse huomasin, että ajat olivat hieman alakanttiin laskettu perus kotikokille. Kuitenkin jokainen päivällinen lisukkeineen valmistui 30-50 minuutissa, mikä on mielestäni ihan kohtuullinen aika.

 

Pad thai valmiina syötäväksi.

Tällä viikolla syömässä oli 2 aikuista ja 3 lasta iältään 4-17-vuotiaita. Ruuista Pad thai riitti kahdelle päivälle, Ninjapihvit ja uunikirjolohi yhdelle aterialle. Kirjolohipala oli kooltaan 600g. Lohi on lastemme suurta herkkua, joten sen riittävyys oli kaikista nafteinta. Kassi on tarkoitettu 4 henkilölle, joten näin ollen ruokien riittävyys täytti odotukset ja hieman ylikin.

Reseptit olivat maistuvia ja helppotekoisia. Odotin eniten Pad thailta, mutta ohjeiden mukaan tehtynä se jäi hieman kuivaksi. Liekö syynä ollut gluteeniton riisinuudeli. Oletan, että gluteenittomassa kassissa oli vehnänuudelia ja samalla ohjeella ruoka oli varmaan hieman kosteampaa.

Lohi ja Ninjapihvit täyttivät odotukset ja maistuivat erittäin hyvin ronkeleimmallekin lapselle.

Positiivista resepteissä oli se, että raaka-aineita tuli käytettyä monipuolisesti ja yhdisteltyä asioita, joita en itse perusarjessa tulisi yhdistelleeksi. Esimerkiksi Ninjapihvien lisukkeina oli puolukkasurvosta sekä paistettuja sokeriherneitä ja kaalia.

 

Sitruunaista uunikirjolohta

Iloista oli myös se, että valmis päivällinen näytti suht samalta kuin reseptivihossa. Maut olivat lapsiperheeseen sopivia ja niihin sai lisämakua reseptivihon kastikkeilla ja mausteilla.

Oli kätevää, kun päiväkodista lasta hakiessa ei tarvinnut miettiä mitä kaapeista tänään taikoisi ruuaksi. Ainekset ja reseptit odottivat jääkaapissa valmiina.  Kokonaan tämä ei poista kaupassa käyntiä sillä peruselintarvikkeet aamu- ja iltapaloja varten oli edelleen hankittava.

Mielestäni ruokakassi sopii työssäkäyvälle lapsiperheelle arkipäivien pelastukseksi. Itse pidin siitä, että viikon ruokien miettiminen ei kaatunut harteilleni vaan se oli tehty puolestani.  Ruokakassin ensimmäisen viikon tarjoushinta oli 59€ ja seuraavien viikkojen 77€.  Kokemukseni perusteella päätin, että meille saa ruokakassi tulla toistaiseksi.

Ehkä rehellisyyden nimissä tähän loppuun on lisättävä, että meillä 2/3 päivällisestä valmisti puolisoni. Itse olin maistelijan, haastattelijan ja kuvaajan roolissa.

Au pair suomalaisessa perheessä

Ajatus au pairista lähti siitä kun alakouluikäisten lastemme Tiuhtin ja Viuhtin kesäloma lähestyi ja omaan lomaamme oli vielä tovi aikaa. Meistä vanhemmista kumpikin on  kokopäivätöissä ja tuntui hurjalta, että lapset joutuisivat pärjäämään yksin tai keskenään pitkän päivän. Tiuhti tarvitsee myös hieman enemmän tukea arjessa ja selkeät rutiinit, joten erityisesti hänen pärjääminen mietitytti.

Au pairin kanssa retkellä merenrannalla.

Suomessa on jokunen au paireja välittävä toimisto, mutta niiden toiminta ei mielestäni näyttänyt kovin dynaamiselta, joten päädyin laittamaan oman ilmoituksen Au pair world sivustoille. Yhteydenottoja tulikin paljon erityisesti EU:n ulkopuolelta. Päätimme kuitenkin, että etsimme ensisijaisesti au pairia EU:n sisältä sillä näin välttäisimme useamman kuukauden oleskelulupahakemisen.  Tarkoituksena oli siis ottaa au pair kesäksi, joten raskas oleskelulupaprosessi ei houkutellut.

Haastattelimme muutaman au pairin Skypen välityksellä ja päädyimme ranskalaiseen Maijaan. Hän oli 19-vuotias ja ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelija. Maija oli kiinnostunut pohjoismaista ja hän vaikutti erittäin reippaalta eikä häntä pelottanut edes se, että Tiuhti tarvitsi enemmän tukea arjessa kuin ikäisensä lapset.

Teimme Maijan kanssa sopimuksen, että hän tulee Suomeen kesän alussa ja asuu meillä 6 viikkoa. Au pairin työviikon maksimipituus on 30 tuntia joten au pair ei käy kokopäiväisestä lastenhoitajasta. Meille tämä kävi hyvin, sillä meille oli tärkeintä, että Tiuhti

 ja Viuhti eivät joutuisi viettämään koko päivää yksin kotona.

Ennen au pairin tuloa mietitytti se, että kuinka lapsemme pärjäisivät au pairin kanssa, sillä heillä ei ollut yhteistä kieltä. Maija puhui hyvää englantia, mutta Tiuhtin ja Viuhtin englanti oli 3 ja 4-luokkalaisten perusteiden tasolla. Päädyin tekemään avuksi kuvakortit Papunetissä (klik). Tiuhti ja Viuhti selailivat kortteja ennen au pairin tuloa ja harjoittelimme joitain fraaseja valmiiksi. 

Maya osottautui aivan mahtavaksi avarakatseiseksi nuoreksi naiseksi. Tiuhti ja Viuhti kommunikoivat hänen kanssaan englannilla ja elekielellä alku-ujosteluiden jälkeen. Au pairin ansiosta Tiuhtin ja Viuhtin alkukesä sujui uiden, retkeillen, puistoruokaillen, pelaten ja leikkien. Me vanhemmatkin saimme tehdä työmme rauhassa tietäen, että kotona on koko ajan aikuinen saatavilla.

Perheen pieninkin pääsi nauttimaan au pairin leikeistä.

Viimeisen viikon ennen Maijan kotiinpaluuta olin itse jo lomalla ja ehdimme käydä katselemassa pääkaupunkiseudun nähtävyyksiä.  Uskomatonta kyllä, Maijasta ehti tulla perheemme jäsen kuudessa viikossa. Olemme edelleen häneen yhteydessä kuukausittain ja hän on tulossa talvella luoksemme viikoksi. Tällä kertaa ihan vain lomailemaan ansaitusti.